Filosofiset käytänteet
Teot luovat ajatuksia, hyvinvointia, tuloksia ja kulttuuria, mutta emme aina halua tehdä niitä. Ajatuksista, tunteiden, ymmärryksen ja hyväksynnän kautta motivaatioon, hyveiden ja intention kautta volitioon voi olla todella pitkä kuilu tai matka. Se voidaan tehdä suunnitelmallisesti, impulsiivisesti tai antamalla ajatusten ja toimien ohjaa tehdessä. Stoalaiset, epikurolaiset, pyrrholilaiset havaitsivat aikoinaan, että tietyt rutiiniharjoitteet toimivat vahvistaen muita toimia, kehoa ja ajatuksia. Heidän oppinsa toimivat ja niitä toteutetaan vieläkin käytännön filosofiassa.
Vieläkään ei tiedetä, mikä sekoitussuhde ja tiheys noissa edellä mainituissa tekijöissä pätee päästäkseen toimintaan asti. Tulee hyväksyä se, että multi- on ekvivalentteja tekijöitä, jotka vieläpä vahvistavat toisiaan. Esimerkiksemme käy hyvin kävely. Jos kävelet voimistat samalla fyysisiä ja psyykkisiä ja kognitiivisia terveyttä (ja jos teet sitä metsässä, niin immunovastettakin) sekä saatat kasvatat lihasmassaa ja kuntoasi. Lisäksi parannat ajattelukykyäsi ja voit toimittaa samalla jonkin askareen. Filosofit ovat suosineet kävelykokouksia ainakin parin vuosituhannen ajan.
Monimutkaisemmissakin käytänteissä voidaan tähdätä yhteen tavoitteeseen, tarkoitukseen tai merkitykseen. Olen esimerkiksi antanut ajatusharjoitteita monesta eri teemasta, mutta tarkoituksena on ollut pääasiassa mittauttaa hänen kärsivällisyyttään. Ajatusharjoitteiden lisäksi käytän fyysisiä, sosiaalisia, taiteellisia, taloudellisia, ekologisia, moraalisia jne. harjoitteita, joiden tarkoituksena on thedä tilaa monipuolisille ajatuksille ja teoille. Rutiinit, hämmennykset, ravistelut, mediaatiot, kehon rääkkäämiset ja rentoutumiset ovat hyviä kehyksiä ja etäisyydenottoja. Reflektiot, fasilitoinnit, vaihtoehdot, uudelleenmäärittelyt, kategorisoinnit yms. ovat hyviä näkökulman muutoksia. Hermeneutiikat, testit (Toulmin, väärät mallit, syyt, dikotomiat, vinoumat), analyysit, arvioinnin välineet ja metateoreettiset tai -kognitiiviset siirtymät ovat metaforien, allegoroitten ja analogien kanssa myös hyvää materiaalia .
Miten voi elää autenttisesti? Tämä kuulostaa yksilölliseltä ja sosiaalisia vaikutuksia pakenevalta, mutta on aivan päinvastainen. Autenttinen voi olla vain toisten kanssa. Tarvitsemme toisiamme ja heidän tukeaan, dialogia, argumentointia, empatiaa jne. Filosofian ehdottomia valttikortteja on toisaalta kokonaisvaltainen ote ja toisaalata aporian vapaus. Tämä tarjoaa muita harjoitteita tarkemman ja käyttökelpoisemman lopputulema. Ei tarvitse ajaa ketään mihinkään persoonallisuuden rooliin tai ympäristön vaatimaan identiteettiin. Niissä ympäristöissä, joissa elämme on omat ”vääntönsä”, joita voimme analysoida, reflektoida ja ottaa huomioon.
Ajatusten liikkeet merkitsevät montaa muutakin liikettä. Kyse on usein käyttäytymisen tai ajattelun pysyvistä muutoksista, joten ”liikekannallepanon” lisäksi tarvitaan muutoksien ja itsensä johtamista. Ihmisen kamppailu itseään ja negatiiviseksi kokemiaan tekoja vastaan on toimimatonta. Filosofeilla on kyky muuttaa niin kutsuttu “sedentary behaviour” (liikkumattomuuden käyttäytymiset) vähemmäksi sekä liikkuminen yleisemmäksi kertomalla ne aivoille (oireet, hoito, seuraukset,elämäntyyli, kunto kognitiiviset, käyttäytymisen ja tunteiden muutokset) ajatusten ja tekojen muutoksilla. Tässä muutetaan kannustimet, tavoitteiden saavuttamiset, oma seuranta, palaute, tuki ja ylläpito.
Kirjoittaja: Mika Koskinen
Kommentteja tai kyselyitä voi lähettää osoitteeseen mika(a)filosofineninstituutti.fi